Kyoto

Aamupalan jälkeen suuntasin matkalaukkuni ja tavaroideni kanssa Osakan juna-asemalle. Matkatavarani painoivat ainakin tonnin! En ymmärrä miten sain ne ikinä tuotua mukaani Shanghaista. Menin ensiksi tietenkin väärälle juna-asemalle. Japanissa on useampi junayhtiö, minkä ansiosta rautatieverkosto on laaja ja junalippujen hinnoissa on kilpailua (tarkoittaen, että erilaisia alennuksia ja kampanjoita on jatkuvasti). Täällä ei mitään VR-monopolia harrasteta.

Joka tapauksessa löysin lopulta JR:n asemalle, josta lähti juna kohti Kyotoa. Matka oli todella nopea, jo reilussa puolessa tunnissa olin perillä. Hostellia etsiessäni eräs japanilainen vanhus tuli englanniksi kysymään, jos hän voisi olla avuksi. Hän neuvoi minulle oikean tien hostellilleni ja kertoi vierailleensa Suomessa, Jyväskylässä. : ) Hauskaa.

Ensivaikutelma Kyotosta muodostui kävelymatkan aikana ja olin suoraan sanottuna pettynyt. Kyoto oli ankean harmaa ja arkinen. Ainakin sillä hetkellä se vaikutti siltä.

Kyoto Tower - todella ruma hökötys

Löysin siis hostellilleni. Se oli samaa ketjua kuin Osakan hostelli, mutta samaa kodikasta ilmapiiriä ei sieltä löytynyt. Avulias henkilökunta, mutta sitä persoonallisuutta ei kyllä ollut tippaakaan siinä talossa. Sain heiltä kartan, josta minulle selvisi, että lyhyen kävelymatkan päästä löytyy temppeli. Lähdin sinne siis.

Naapurista löytyi temppelialue

Kyotossa oli ihanan lämmin sää, vaikka selkeästi syksy teki tuloaan. Temppelille päästyäni jouduin hiukan perumaan ankeita ennakkoluulojani Kyotosta. Siellä nimittäin oli todella kaunista, paljon puita ja kasveja. Syksyn värit olivat jo selvästi esillä. 

Ensimmäisenä päivänäni yritin myös löytää Gionin alueelle, sillä se on se The Paikka Kyotossa. Geisha-aluetta nimittäin. Valitettavasti onnistuin ensimmäisen yritykseni aikana eksymään aika pahasti (seuraavana päivänä selvisi, että olin ollut aivan Gionin vieressä haahuilemassa). Niinpä siis menin hostellilleni takaisin.

Seuraava päivä oli ainoa ”kokonainen” päiväni Kyotossa, joten päätin hyödyntää sen parhaani mukaan. Aamulla kävelin Kyoton juna-asemalle, josta lähdin bussilla kohti Kinkakujia eli Kultaista Paviljonkia. Kyoton tunnetuin nähtävyys.

Kinkakuji - Kultainen Paviljonki

Kinkakuji oli oikeasti näkemisen arvoinen paikka. Ei pelkästään se rakennus, vaan enemmänkin ehkä se ympäristö siinä. Ympäröivä metsä oli todella vaikuttavan näköinen nyt kun syksy oli värjännyt lehdet keltaisen ja punaisen sävyillä. Siitä huolimatta, että Kinkakujissa käy paljon turisteja siellä oli yllättävän idyllistä ja rauhallista. Tietty itse satuin menemään sinne aamupäivästä, että ehkä sillä oli vaikutusta asiaan.

Palattuani Kyoton keskustaan ajattelin yrittää uusiksi Gionin löytämistä. Tällä kertaa metron sijaan päätin käyttää bussia ja seurata tarkasti kartalta, että missä milloinkin mentiin. Pääsin todella vaivattomasti perille oikeaan paikkaan. Ensitöikseni nälkäisenä lähdin suuntaamaan kohti Nishikikoji ruokamarkkinakatua. Siellä oli monenlaista herkkua ja vähän erikoisempiakin välipaloja tarjolla. 

"Keksitehdas"

 Syömisen jälkeen kiertelin katuja pitkin ja illan hämärtyessä päätin mennä pikaisesti lähellä olevassa temppelissä käymään. Kodaiji-temppelin nähtyäni harhailin hetken ympäriinsä ja päädyin lopulta puistoon nimeltä Maruyama. Siellä oli oikein nättiä ja olisin mielelläni viipynyt kauemmin, mutta sitten alkoikin olla jo aika pimeää ja päätin suunnata takaisin ihmisten ilmoille.

Kodaiji-temppeli

Menin taas jotain outoa pikkutietä pitkin ja kohtasin matkallani usean aidon maikon! Ilmeisesti lähellä olevassa hienossa ravintolassa oli joku hieno tilaisuus alkamassa, jonne maikot olivat menossa. Olisin halunnut ottaa kuvan heistä, mutta en kehdannut. :S

Gion

Menin aikaisin nukkumaan, sillä seuraavana päivänä olisi Japani-reissun viimeinen reissausosio: matka Tokyoon. Aamupäivällä pakkasin taas tavarani ja lähdin kohti Kyoton juna-asemaa, jossa olin luvannut tavata Kellyn. Tutustuttiin silloin Osakan hostellissa. Mentiin aseman tunnetuimpaan ravintolaan (edullinen sushipaikka) syömään ja vaihtamaan kuulumisia parilta viime päivältä. Sitten kello alkoikin olla jo sen verran, että minun piti lähteä etsimään omaa junaani.

Sushiravintola

Menin Nozomi-junalla (se kaikista nopein juna täällä Japanissa) ja reilun kahden tunnin matkaamisen (ja torkkumisen) jälkeen saavuin perille aurinkoiseen Tokyoon. En voinut muuta kuin hymyillä päästessäni vihdoin ja viimein takaisin tänne. : )

Nyt istuskelen parasta aikaa Tokyon asunnollani. Tokyo-seikkailuista kerron myöhemmin lisää. Ensimmäiset 8 päivää olen omillani täällä ja sitten seuraani liittyy Hainanin ja Xiamenin reissuilta tuttu matkakaveri. :) Jeejee!

Kyotosta vielä sen verran, että vaikka ensivaikutelma saattaakin olla aika harmaa ja ankean arkinen, niin sieltä löytyy todella paljon eri temppeleitä ja puistoja, jotka tekevät kaupungista kauniin ja vierailemisen arvoisen paikan. Vaivannäköäkään se ei ihan hirveästi vaadi, sillä niitä temppeleitä on siellä paljon. Itse silti henkilökohtaisesti pidin enemmän Osakan ilmapiiristä, Kyoto jäi jotenkin ”kylmäksi”. Majapaikalla saattoi myös olla vaikutusta asiaan.

Kyoto ansaitsee ehdottomasti uuden tilaisuuden paremmalla ajalla.

Katuvalot

Ookini Osaka!

Ajattelin, että nyt olisi hyvä hetki rentoutua ja kirjoitella Osakan reissusta.

Nyt olen ollut jo huimat neljä päivää Japanissa, aika uskomatonta. Neljäs päivä saavuin Osakaan ja kuten viime tekstissäni jo mainitsinkin, niin sen päivän pyhitin aika pitkälti laiskottelulle. Seikkailin hostellini lähiympäristössä ja menin, uskokaa tai älkää, aikaisin illalla nukkumaan. Ennen nukkumaanmenoa kävin syömässä elämäni ensimmäisen Okonomiyakin (osakalaiseen tyyliin tehtynä).



Olin jo sen päivän aikana ehtinyt tutustua kahteen huonetoveriini: aussipoikiin. Valitettavasti en enää muista heidän nimiään, joten kutsutaan heitä jatkossakin aussipojiksi. Lupasin siis "kämppiksilleni", että lähtisin seuraavana päivänä heidän mukaansa Asahi kaljatehtaalle! :D Kuulemma Osakasta löytyy Japanin vanhin kaljatehdas ja siellä järjestetään ilmaisia kierroksia, joiden päätteeksi pääsee toki maistelemaan oluttaa ilmaiseksi.



Mielestäni koko ajatus kuulosti niin hölmöltä, että päätin lähteä aussipoikien mukaan. Voi olla, että se ilmainen olut vaikutti asiaan pienesti. Joka tapauksessa, kierros oli itseasiassa aika mielenkiintoinen (en tiedä oluesta oikein mitään) ja hyvältä maistuivat Asahi Super Dry ja Asahi Black. Namnam.

Illalla hostellini (J-hoppers) henkilökunta järjesti kaikille asukkaille Okonomiyaki-juhlat. Okonomiyaki on yksi Osakan tunnetuimmista perinteisistä ruoista. Sellainen pannukakun ja munakkaan välimuoto, jonka pääaines on kaali. J-hoppersin väki siis opetti meitä tekemään itse omat okonomiyakimme. Omaan okonomiyakiini tuli aika perinteiset ainekset: kaalia, "pickled" inkivääriä (en muista suomenkielistä sanaa), maissia, katkarapuja, juustoraastetta, possunlihasuikaleita ja jotain kevätsipulin näköistä silppua. Mössön joukkoon sotkettiin pohjataikina ja yksi kananmuna: okonomiyaki-taikina on valmis.



Seuraavana päivänä seikkailin yksin ihastelemaan Osaka-jo:ta eli Osaka Linnaa. Aussipojat varoittivat, että ei turhaan kannata rakennuksen sisälle mennä ihmettelemään ja maksamaan 8 euroa siitä huvista. Kaikki näkemisen arvoinen oli kuulemma ulkopuolella. Kiinassa tuli nähtyä muutamat temppelit (vaikka se onki eri asia kuin linna) ja voin sanoa, että useimmiten kaikki näkemisen arvoinen on nimenomaan siinä rakennuksen ulkopuolella.



Ulkona oli todella kaunis ja lämmin ilma! Kuljeskelin linnan lähistöllä olevassa puistossa ja onnistuin löytämään eräästä juoma-automaatista juomaa nimeltä Fanta Melon. Tuli nostalginen olo, sillä join Fanta Melonia ensimmäistä kertaa Tokyossa ollessani. Viimeiset kolme vuotta olen toivonut, että saisin vielä kerran maistaa Fanta Melonia, joka muistuttaa enemmäkin ydinjätettä kuin limua.



...Ei se ollutkaan hyvää. :( Kumpi on muuttunut kolmessa vuodessa, limsa vai minun makuaistini?

Seikkailujeni jälkeen menin takaisin hostellille lepäämään, jonne muutti uudet kämppikset. Aloin jutella Kelly nimisen tytön kanssa ja päätettiin sitten mennä yhtä matkaa syömään, ylläri ylläri, okonomiyakia. :P Kelly osoittautui oikein hauskaksi tyypiksi ja suunniteltiin seuraavalle päivälle reissu Osaka SpaWorldiin eli kylpylään. Se olikin semmoinen vaaaltava paikka, jossa oli erikseen naisille oma kerros ja miehille omansa. Bikinit päällä oltiin jo menossa altaaseen, kun muut naiset alkoivat höpöttää japaniksi jotain ja pian meille selvisi, että kylpylään pitää mennä ilman uimapukua/bikineitä. No mikäs siinä. :P Kylpylässä tuli sitten oleskeltua kolme todella rentouttavaa tuntia. Aion Tokyosta etsiä samanlaisen paikan, jossa käyn vähintäänkin kerran viikossa!

Nyt alan väsyä kirjoittamiseen... eli pikakelauksella sitten loput: Käytiin temppelissä ja mentiin illalla Shinsaibashi-nimiselle ostoskadulle. Todella kiva katu ja olisin mielelläni ostanut kaikki kaupat tyhjiksi sieltä. Onneksi muistin sitten, että Tokyossa minua odottaa se todellinen ostosparatiisi eli säästän rahani sinne (niin mitkä rahat?).



Seuraava päivä menikin sitten aika pitkälti pakkaamiseen ja hyvästien jättämiseen. Osaka j-hoppers oli tajuttoman hyvä hostelli: henkilökunta oli ystävällinen ja avulias. Lisäksi se koko paikka tuntui kodilta. Hostelleissa majoittuminen ei ole yhtään hullumpi idea, jos reissaa yksin. Siellä tulee helposti tavattua erilaista porukkaa ympäri maailmaa ja saatua väliaikaisia matkakavereita. :)

Anyways, semmoinen reissu oli Osakassa. Osaka on mielestäni todella mukava ja idyllinen paikka suurkaupungiksi. Se on suurkaupunki, joka tuntuu pikkukylältä. Sillain hyvässä mielessä. Turistin näkökulmasta se on aika tylsä paikka verrattuna vaikka Kyotoon ja Tokyoon, joista löytyy tekemistä ja näkemistä. Mutta! Kaupunkina se on silti aivan mahtava paikka. :) Jos pitäisi jossain päin Japania joskus asua, niin Osaka on erittäin hyvä vaihtoehto.

Osaka

Nyt pitäisi kai blogi nimetä uusiksi "Japan Trouble" tai jotain vastaavaa.

Tänään aamulla kello viiden aikaan muutin pois Shanghaista. Tuntuu oudolta sanoa tuo ääneen tai siis kirjoittaa tähän. En ole vieläkään tottunut siihen ajatukseen, että tällä kertaa en palaa takaisin tutulle DanShuiWanin kotipihalle.

Meillä oli kolme päivää putkeen pelkkää läksiäisjuhlaa eli aika rankat päivät ovat takana. Juhlat menivät kaikki hyvin ja onnistuin muistaakseni välttymään itkuisilta jäähyvästeiltä omalta osaltani (voi olla, että välillä oli "roska silmässä" - mutta vain silloin kun kukaan ei nähnyt!). Ihanat ajat, muistot ja ihmiset jäävät nyt taakse. Haluan mennä takaisin Shanghaihin heti kun siihen tarjoutuu mahdollisuus. Se on koti kans!

Joka tapauksessa, tänään aamulla saavuin lentokentälle työkavereideni kanssa. He menivät Suomeen, minä Japaniin. Lento meni mukavasti ja yllättävän helposti löysin Osakan lentokentältä tänne hostelliini. Hostelli on todella mukava ja siisti. Itse asun tämmöisessä 6 hengen huoneessa, jossa on ihmisiä ympäri maailmaa. Mielenkiintoista. :)

Japani ei ole sujunut niin hyvin kuin mitä haluaisin. Sanoja on vähitellen palautunut mieleeni, mutta ainakin nyt väsyneenä meinaan koko ajan vaihtaa kielen kiinaksi. Vaatii keskittymistä tämä puhekielen vaihtaminen. :P Olen kuitenkin jo saanut ensimmäiset ruoat tilattua (nuudelimättöä) ja ostettua junaliput. Kyllä tämä tästä!

Nyt siis vietän seuraavat neljä yötä Osakassa, eikä minulla ole hajuakaan siitä, että mitä täällä aion tehdä. Taidan reissusta väsyneenä pyhittää tämän illan jonkilaisen suunnitelman tekemiselle. Huomenna saa kuudella eurolla ostettua junalipun, joka toimii koko päivän ajan kaikissa Osakan sisällä kulkevissa junissa ja metroissa - kätevää. Lisäksi sain hostellista bonuslipukkeen, joka oikeuttaa minua lainaamaan yhtä hostellin polkupyöristä yhdeksi päiväksi, ilmaiseksi tietty.

On muutenkin tosi outoa olla Japanissa. Täällä kaikki on todella siistiä, rauhallista ja jopa jollain tavalla hiljaista Kiinaan verrattuna. Niin ja ihmiset ovat ystävällisiä! En ole tottunut tällaiseen järjestykseen. :S Missä se kaaos? Tällä hetkellä minä olen ollut se, joka tänne on kaaosta tuonut holtittomalla kävelytyylilläni (ai pitääkö mun huomioida muita ihmisiä taas?). Totuttelua on myös vaatinut hintatason muutos... ei täällä majoituta hostelliin muutamalla hassulla eurolla, vaan täällä maksetaan yhdestä yöstä lähemmäs 25 euroa. Se on todellisuudessa hyvä summa, mutta tuntuu silti aika hullulta vielä toistaiseksi. Ruoka on täällä onneksi aika samoissa hintaluokissa mitä Kiinassa. Shoppailusta en voi vielä mitään sanoa, kun en ole jaksanut lähteä kauppoja kiertelemään. Taidan muutenkin säästää pahimmat shoppausvimmani sitten sinne Tokyoon.

Ikävä tulee Shanghaita, mutta nyt on uusien seikkailujen vuoro. Kyllä minä sinne hullunmyllyyn (Kiina) vielä lopulta palaan, se on varmaa. ;)

Nyt taidan suunnata ostamaan perustarvikkeita kaupasta. Lupaan kertoilla kuulumisia tältäkin reissulta. :)